Ehtoollisjumalanpalvelus

su 5.6. klo 10.00 – 11.30

Karijoen kirkko

.

Ehtoollisjumalanpalvelus.

Kolehti: Kirkon ja kristittyjen tukemiseen kohtaamaan uushenkisyydestä vastauksia hakevia ihmisiä sekä välttämään heille evankeliumia. Hengen uudistus kirkossamme ry.

Antifoni: Herran Henki täyttää maanpiirin, ja hän, joka pitää kaiken koossa, tietää, mitä puhutaan. Viis. 1:7   TAI   Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon. Ps. 104:30

Tekstit: Ps. 68:5-11  /  Hes. 36:24-28  /  Apt. 2:1-13  /  Joh. 14:23-29

Helluntaipäivä. Aiheena Pyhän Hengen vuodatus.

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes).

Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä.

Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper).

Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista.

 

  • Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Jumalanpalvelukset ja uskonelämä